Sakari Kouti Tolkun vihreä

Eurossa vai ei

  • Eurossa vai ei

Olin aikanaan Euroopan ensimmäinen kuluttaja, joka teki euromaksun. Suomi siirtyi käteiseuroon tunnin muita euromaita edellä 1.1.2002. Puolenyön lähestyessä olin verkkopankissa sormi liipaisimella tekemään omani euromaksuni, ja tein sen sillä sekunnilla, kun vuosi vaihtui. Arvelen, ettei muita yhtä kaheleita ollut liikkeellä, joten siis olin ensimmäinen.

Kannattiko euroon mennä? Ruotsillehan kävi hyvin ilman euroa, mutta voi myös olla, että meille olisi käynyt huonommin. Rinnakkaisuniversumi tässä olisi varsin kiinnostava.

Etuja ovat ainakin matkailu, hintojen vertailtavuus, valuuttariskin poistuminen, maasta toiseen toiminnan helppous. Asuntolainojen olemattomat korot on tavallaan etu, mutta on myös mahdollistanut epätervettä hintojen nousua.

Haittoja taas Suomen kohdalla ovat, että kun hinnat tippuivat kuudenteen osaan, niin isot asiat kuten asunto tai kesämökki lähtivät hintalaukalle, sekä pienet kuten kahvikuppi. Yhteisen finanssipolitiikan puuttuessa päästiin Kreikan kautta pelastamaan Saksan pankkeja. Kohta ollaan ehkä lirissä Italian kanssa. Epäsymmetrisiä shokkeja ei ole tainnut olla, joten se uhka ei ole toteutunut. Kansantalouden joustoelementti poistui, kun ei ollut enää omaa valuuttaa, jonka kurssi voi elää tarvittaessa. Sisäiset devalvaatiot ovat olleet hankalia ja kivuliaita.

Vielä 20 vuoden jälkeen Suomi on ainoa viidestä Pohjoismaasta, joka on eurossa.

Aikanaan vastustin euroon liittymistä, mutta nyt en kyllä eroakaan kannata. Ero olisi aivan liian riskialtis ja hankala. Osana yhteistä Eurooppaa on hyvä olla yhteinen valuutta, joskin sääntöjen noudattamista pitäisi parantaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Lue viimeinen kappaleesi ja katso ajatuksella luettelemiasi euron etuja ja haittoja. Millaiseksi arvelet melko oikeansuuntaisten päätelmiesi perusteella Suomen tulevaisuuden kehittyvän. Tuleeko meistä toistamiseen Euroopan Japani vai taannummeko pohjoiseksi luonnonsuojelualueeksi.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Ruotsi pärjää omalla kelluvalla valuutalla, niin kuin sen luonnollisesti pitääkin. Suomi kamppailee alijäämien kanssa, ninkuin on odotetukkin muuttuvissa olosuhteissä käyvän. Valtion budjetin tasapainottaminen koulutusleikkauksilla osa europolitiikkaa. Tähän eurossa olo tarkoittaa. Vihreät kannattavan leikkauspolitiikkaa, kun kannattavat euroa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Suomen talous olisi ilman euroa liian epävakaalla pohjalla. Ilman euroa sama meno olisi jatkunut mikä oli vallalla ennen euroa. Palkankorotuksissa ei olisi ollut mitään itsehillintää, mistä olisi seurauksena palkkainflaatio, hintojen korotukset, korkokannan korkealla pysyminen ja korkojen vaihtelu, devalvaatioiden ajoittainen toistuminen tai sitten valuutan arvon aleneminen liukuman avulla,

Nyt, vaikka palkkamaltti, eli siis jonkinlainen sisäinen devalvaatio, on ollut todela kivuliasta ja kärsivällisyyttä vaativaa, sitä on kuitenkin ollue, ei tarpeeksi, mutta jonkin verran. Se on mahdollistanut eurossa pysymisen ja korkokannan ja rahan arvon vakauden.

Palkansaajille on loppujenlopuksi ihan sama asia. pidetäänkö palkkataso markkinoiden edellyttämällä tasolla devalvaatioiden tai ns. palkkamaltin avulla. Tavoitteena pitäisi olla palkkatason yleinen joustaminen markkinatilanteen mukaan, liikkeen ollessa paitsi ylös, tarvittaessa myös alas. Valitettavasti tähän ei Suomessa vielä olla valmiita.

Yhteisvaluutta on ainut järkevä vaihtoehto, vaikka pienille mutta vahvoille talouksille, kuten Ruotsille ja Sveitsille, omasta valuutasta saattaa joissakin tilanteissa olla maakohtaista etua. Pitää kuitenkin muistaa että vahva yhteisvaluutta on myös Ruotsin ja Sveitsin etu. Yhteisvaluutta tarjoaa myös Ruotsille ja Sveitsille hyvän vakaan perustan kaupankäynnille, minkä lisäksi he hakevat lisäbonusta omalla valuutallaan, mikä ei ole kovin solidaarista yhteisvaluuttamaita kohtaan, jotka ovat yhteisen edun nimissä luopuneet itsekkyydestä.

Pitäisi olla joku konsti pakottaa Ruotsi ja Sveitsi vapaaehtoisesti yhteisvaluuttaan. Valitettavasti kyse ei ole pelkästään rationaalisista lähtökohdista, vaan asiassa painaa varmasti myös tunteet, eli kansallismielisyys.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Taloussanomien Jan Hurri esittää jälleen (1.1.2019) euron kohtalonkysymyksen:

"
Euroalueen keskuspankin EKP:n roolin ja tehtävien muuttaminen tai sen puoleen rahaliiton ”viimeisteleminen” liittovaltion kaltaiseksi järjestelyksi ovat kumpikin poliittisesti aivan liian kovia paloja nieltäviksi – ainakin ilman uuden kriisin sanelemaa pakkoa.

Toki ne voivat osoittautua mahdottomiksi toteuttaa, vaikka uusi kriisi kuinka painostaisi päättäjiä.

Silloin europäättäjät voivat ajautua seuraavan poliittisesti vaikean ja kaikin puolin traumaattisen valinnan eteen:

Olisiko sittenkin viisainta myöntää eurokokeilun epäonnistuminen ja päästää euromaat toistuvien kriisien piinasta purkamalla rahaliitto oma-aloitteisesti ja edes joten kuten hallitusti eikä vasta uusien onnettomuuksien jälkeen kuilun pohjalla?
"

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-...

--

Euro ei ole nykyisessä muodossa toimiva ja elinkelpoinen valuutta.

Euron näennäinen menestys on perustunut jatkuvan velkaantumisen (nollakorot, rahaelvytys) luomaan illuusioon.

Kun velkaantuminen lopulta väistämättä päättyy, alkaa myös euron/euroalueen hajoaminen.

Matti Mustonen

Niinpä. Neuvostoliitostakaan ei voinut erota. Huono järjestelmä voi kuitenkin hajota. Järjestelmää ei kuitenkaan edes yritetä parantaa vaan lukita se.
Eurooppaa odottaa lisääntyvä rähinöinti ja sekaannus. Brysselin norsunluutornista maailma näyttää erilaiselta. Sen voi lukea eu edustajien pakinoista.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

"Etuja ovat ainakin matkailu, hintojen vertailtavuus, valuuttariskin poistuminen, maasta toiseen toiminnan helppous.

Nää on sillein jänniä etuja kun peilaa siihen että itse asun Lappeenrannassa 18km päässä venäjän rajasta. Joka päivä valtavasti suomalaisia käy Venäjällä ja venäläisiä Suomessa. Kauppa käy rajan kummallakin puolella oikein mainiosti.

Jos siis ilman yhteistä valuuttaa rinnakkaiselo ja kaupankäynti onnistuu Venäjän kaltaisen maan kanssa, niin miten vaikeaa se lienee olisi ilman euroja Euroopassa? Tahtoo sanoa että tätä "hyötyä" on ehkä jonkun verran liioiteltu.

Käyttäjän SakariKouti kuva
Sakari Kouti

Joo, samaa mieltä, ettei etua matkailulle pidä liioitella. Vaikka Itsekin tulin sen listanneeksi heti ensimmäisenä. Pohjoismaissakin kuitenkin matkailemme ja aika vähän eri valuutat siinä haittaavat. Varsinkin kun yhteiskunta on menossa käteisettömään suuntaan.

Toisaalta hassua olisi, jos Yhdysvalloissa yhtäkkiä olisi osavaltiokohtaisia valuuttoja yhteisen dollarin sijaan.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Vingutin Unkarissa Visaa. Paikallista valuuttaa (forintti) en juuri nähnytkään.

Yhdysvalloista puheen ollen:
https://www.reddit.com/r/MapPorn/comments/2toqc3/u...

BKT per capita 35.000-80.000 USD. Toisin sanoen, köyhimmissä osavaltioissa BKT on puolet rikkaimmista. Näin samassa valuutassa toimien.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kuinkas paljo valuuttaa tulee oikeasti vaihdettua? Eurokauppa käy hyvin Pietaria myöten.
Toisaalta, markka-aikaan Venäjällä ostovaluuttana käytin aina markkoja.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Itse en käy Venäjällä, mutta kuulemma ruplia käyttävät suomalaiset.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Meinasin jättää kommentoimatta. Yleensä en kommentoi blogeja, joissa on keskustelun tappava hyväksyntä päällä.

Vuoden verran olin into piukkana sinua edellä. Otin jo vuotta aikaisemmin vuodenvaihteessa Alfa Laval konsernin tytäryhtiössä käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän, johon perusvaluutaksi määrittelimme euron.

Ei se varmaan ollut Euroopa eka firma, joka kävi sitten Euro-pohjaisesti valuuttakauppaa FIM-valuutassa sillä myyjät tulivat töihin normaalisti vasta Uuden vuoden pyhien jälkeen. Jonkun aikaa oli heillä totuttelemista kun raportointi oli euroina vaikka myivät markoissa ja Suomi muuten eli markka-aikaa.

Ilman muuta Eurooppa tarvitsee yhteisen valuutan. Vähän on ollut nihkeää tuo liikkeellelähtö, mutta syytetään siitä oppurtunisia maita, jotka eivät ole kyenneet näkemään tulevaisuuteen. Britit tietysti pahimpana kantona kaskessa.

Käyttäjän SakariKouti kuva
Sakari Kouti

Muutin hyväksynnän vapaaksi. Valtaosa näyttää sellaisia olevan, enkä ole tähän mennessä (toisesta artikkelista) kuin yhden kommentin hylännyt.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Sinänsä mukavan hauska kirjoitus, jonka pohja silti putosi pois viimeisen lauseen imussa: "joskin sääntöjen noudattamista pitäisi parantaa".

Uudenvuoden terveiseni etenkin Ranskan suuntaan...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

https://www.youtube.com/watch?v=rhSg9X3q2gc&t=295s

Tiedän : väärä mies puhumassa totuuksia, mutta silti suosittelen kuuntelemaan.

The Eagles : " You can check out any time you like, But you can never leave!'

Erkki Aropelto

Réunion taisi ottaa euron käyttöön ennen meitä. Sinänsä tällä asialla ei ole mitään merkitystä.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Tarvinneeko tuota kysellä, että eurossa vai ei. Kymmeneen vuoteen ei ole mitään edistystä taloudessa tapahtunut. Pieni pyrähdys oli euroon liittymisen jälkeen, kun Saksan talous oli alamaissa ja euron kurssi pidettiin sen vuoksi tolkuttoman alhaalla. Sitten se riemu loppui.

70-luvulla pantiin pystyyn hätätilahallitus, kun työttömiä oli alta 70000. Nyt valtion taloutta pidetään yllä velanotolla ja työtä vailla olevia kansalaisia on puoli miljoonaa. Pari vuotta tässä meni, jolloin jotain myönteistä näkyi, mutta nyt alaspäin mennään kovaa kyytiä. Ennen euroa talous kasvoi roimasti sotavuosista lähtien omalla valuutalla.

Pitäisihän tuo olla kysymättäkin selvää, että miten euro meillä vaikuttaa. Maksamme huikeaa hintaa siitä ilosta, että ei tarvi vaihtaa valuuttaa ulkomaille lähtiessä.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Lipposen ja Niinistön suorittama Suomen euroon liittäminen mutu-tuntumalla ilman kansanäänestystä oli vakava virhe.

Suomelta puuttuvat kaikki raha- ja finanssipoliittiset työkalut, joita Ruotsi ja Tanska omissa valuutoissaan käyttävät vapaasti.

Korkman: Euroon liittyminen oli virhe.
https://www.youtube.com/watch?v=JDCYZbq781o

Lipposen ja Niinistön poskensoitto tietämättä mistään mitään.
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Sääntöjä pitäisi noudattaa - myös alkuperäsitä no bailout -sääntöä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

No-bailoutista olisi täytynyt pitää tiukasti kiinni.

--

Seuraavaksi rikottaneen suoran setelirahoituksen kieltoa ts. keskuspankki rahoittaa suoraan eurovaltioiden budjetteja.

Rike tapahtuu siinävaiheessa kun EKP jättää LTRO-tukiohjelmassa ostamansa valtionvelkakirjat pysyvästi taseeseensa (n. 25% euroalueen valtionvelasta).

--

+ äänestin euron puolesta ja kannatin sitä siihen asti kunnes tajusin ettei se voi toimia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Se on selvä, että keskusjohto ja taustajoukot tulevat jatkamaan rahajärjestelmän vääntämistä itselleen mieluisaan suuntaan. Suomi toimii yleensä joukon jeesmiehenä, hyväksyen lähes mitä tahansa, mitä isommat pelurit ehdottavat. Näin yhteisvaluuttaa muuntuu vähitellen toisenlaiseksi rahajärjestelmäksi, kuin sen piti alun perin olla.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #21

Itse sanoisin, että poliitikoilta puuttuu rohkeus tehdä päätöksiä, kuten Hurri toteaa uusimassa euro-kolumnissaan: joko purkaa euroalue tai muuttaa se liittovaltioksi.

Nyt käytännössä vaan ajelehditaan ja EKP ei voi muuta kuin elvyttää, sillä kokonaisvelkaantuminen ei saa pysähtyä, sillä silloin ajaudutaan taantumaan ja huonojen velkojen taakka (Kreikka, Italia, Portugali, heikot pankit, osa yritysveloista) kaatuu vihdoinkin niskaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #22

Näen kokonaistilanteen paljolti niin, että jokaisessa organisaatiossa sen johtajat ja johtoa lähellä olevat pyrkivät kasvattamaan organisaationsa valtaa ja voimaa. Näin liittovaltiokehitys on lähes luonnonlaki. Jos vallan keskittymistä ja yksiköiden koon kasvua haluaa välttää, niitä vastaan tulee taistella jatkuvasti (tai pitää tiukasti kiinni alkuperäisistä ajatuksista, kuten vaikkapa no bailoutista ja subsidiariteetista).

Euroaluetta ja EU:ta koskevat suunnilleen samat säännöt. Keskusjohto ja muut siitä hyötyvät tulevat vetämään keskittämisen suuntaan. Jotkut voivat jättäytyä kyydistä pois (esim. brexit). Kai suunnanmuutoskin on teoriassa mahdollinen (esm. päätetään olla vain vapaakauppa-alue liittovalton sijaan), mutta tällaisesta ei ole ainakaan keskusjohdon piirissä mitään merkkejä. Tai ehkä nykyisten monien jäsenvaltioiden "nationalististen" kapinaliikkeiden ja keskusjohdon liittovaltiovetoisuuden välille syntyy jonkinlainen "rauhansopimus", joka ainakin jarruttaa keskittymiskehitystä. Keskusjohdon vanha taktiikkahan on se, että jokaisen kriisin yhteydessä järjestelmää muutetaan askel keskitetympään suuntaan. Tätä ydinporukan hitaasti askeltavaa taktiikkaa vastaan hajanaisten jarruttelijoiden on vaikea taistella.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #23

Totta, isoilla organisaatiolla on tapana muuttua itsetarkoituksellisiksi ja ne puolustavat itseään aina katkeraan loppuun saakka.

Ilmeisesti on historiallisesti niin, että esim. kaikki suurvallat ovat aina kaatuneet suorin vartaloin tekemättä mitään korjausliikkeitä.

Saas nähdä miten EU:n käy. Kriisiytyminen alkanee jo tänävuonna.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Kaikki merkittävät valuutat tulevat muutaman vuoden tai vuosikymmenen sisään korvautumaan jollain virtuaalivaluutalla, on se sitten bitcoin tai joku muu. Joten nyt ei kannata laittaa paukkuja valuutan murehtimiseen, markkinavoimat hoitaa asian.

Airi Pulkkinen

EU:n talous- ja rahaliitto on ollut virheellinen alusta alkaen ja pakottanut ongelmissa painiskelevat jäsenvaltiot tekemään raskaita leikkauksia sisäisellä devalvaatiolla.
Se on johtanut korkeaan työttömyyteen, laskeviin kotitalouksien tuloihin ja nousevaan köyhyyteen - kirjaimellisesti kurjuuteen kymmenille miljoonille ihmisille. Rahaliiton luominen oli poliittinen, ei taloudellinen päätös.

Euromaat voivat päästä rahaliiton rakennevioista vain kahdella vaihtoehtoisella ja jyrkästi vastakkaisella keinolla eli perustamalla rahaliiton tueksi liittovaltion tai purkamalla koko liiton ja jättämällä eurolle jäähyväiset.

Liittovaltiossa ensin yhteiseen piikkiin olisi tarkoitus siirtää liian suuret valtionvelat, jotka ylittävät 60 prosenttia kunkin maan vuotuisesta bruttokansantuotteen arvosta. Näin velanmaksu varmistetaan.

Toimituksen poiminnat