Sakari Kouti Tolkun vihreä

Lyijybensiini ja ilmastonmuutos

  • Lyijybensiini ja ilmastonmuutos

Haluaisitko sinä lyijyä bensiiniin ja hengitysilmaan? Vastaava kysymys koskee myös nykyistä keskustelua ilmastonmuutoksen torjunnasta.

Hesarin tämän päivän digilehdessä on artikkeli ympäristönsuojelun menneistä suurista voitoista, eli otsonikato, happosateet, Suomen jätevesien ja sen myötä vesistöjen puhdistus sekä bensiinin lyijy.

Lyijyä oli alettu lisäämään bensiiniin jo 1920-luvulla sen oktaanilukua ja laatua parantamaan. 1960-luvulla huomattiin lyijyn vaarallisuus, kun se kulkeutui luontoon ja ihmisiin. Niinpä lyijyn käyttö bensiinissä kiellettiin Yhdysvalloissa 1974 ja Suomessakin 1995. Edelleen Afganistan ja Irak sen sallivat.

Nykyään bensiinin laatu hoidetaan muilla tavoilla kuin lyijyllä. Ne ovat tosin kalliimpia, joten tänäkin päivänä lyijyn avulla voitaisiin säästää rahaa. Koska lyijyn vaarallisuus kuitenkin tiedetään, sitä ei hintaedusta huolimatta käytetä, ja tuskin kukaan lyijyä kaipaakaan.

Nyt ollaan ilmastonmuutoksen kanssa samassa tilanteessa kuin bensiinin lyijyn kanssa 1970-luvulla. Haitat on huomattu, mutta osa vielä epäilee tarvetta muutoksille. Kuitenkaan 20 vuoden päästä tuskin kukaan enää kaipaa paluuta vanhaan energiatalouteen, joka perustui runsaan fossiilisen hiilen käyttöön.

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa kyllä, mutta kalliimmaksi tulisi, jos sitä ei torjuttaisi.

Sellainen ero ilmastonmuutoksessa toki on bensiinin lyijyyn verrattuna, että ensin mainittu on paljon kokonaisvaltaisempi ilmiö. Vaikutukset, riippuvuudet ja ratkaisukeinot ovat moninaisempia, eikä kaikkea niistä edes tiedetä vielä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Otsonikato ja happosateet ihmisen aiheuttamana ovat urbaania legendaa. Myös lyijyn korvaava lisäaine bensiinissä on "myrkkyä" ja senkin vaikutukset selviää ehkä tulevaisuudessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Aina kun joku vihreistä puhuu ympäristöstä, pitää tarkastella, onko teksti värittynyttä.
Mikä onkaan blogistin luonnontieteellisen sivistyksen taso? Yllättävän moni vihreistä on täysin vailla akateemista luonnontieteellistä sivistystä, jolloin teksti on helposti kuin uskonnon levittämistä, tieteisuskon siis tässä tapauksessa.

Käyttäjän SakariKouti kuva
Sakari Kouti

Akateeminen koulutukseni on sähkötekniikan diplomi-insinööri, tai paremminkin tietotekniikan ja tietoliikenteen. Lukiossa fysiikka, kemia, biologia ja maantiede olivat kymppejä, ja kahdessa ekassa olin kisoissa Suomen 20 parhaan joukossa.

Akateeminen sivistykseni siis osuu luonnontieteisiin (science), joskaan ei luontotieteisiin kuten biologia. Ilmastonmuutoksesta kävin runsas vuosi sitten ylipapitar Satu Hassin kurssisarjan, jonka pohjalta tein myös pitkähkön opaskirjoituksen osoitteeseen:

https://www.sakarikouti.fi/2017/11/28/elamme-tunte...

Vihreiden joukossa kun olen liikkunut, niin kieltämättä kannat ilmastonmuutokseen ovat olleet melko yhteneviä. Toisaalta tiedeyhteisökin on nykyisin varsin yksimielinen niin ilmastonmuutoksen todellisuudesta kuin sen vaaroista.

Syyskuussa olin seuraamassa Aasian ja Euroopan maiden parlamenttien yhteistä kokousta Brysselin europarlamentissa. Aasiasta olivat paikalla mm. Kiina, Venäjä, Indonesia, sun muut. Olin hämmästynyt miten yksituumaisesti Aasian maat puhuivat ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä, eli tuntui kuin olisi ollut Vihreiden puoluekokouksessa :-)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

#3 Denialistibloggaajan säälittävää setäväninää. Ei esimerkiksi tunnustettuihin tieteellisiin instituutioihin luottaminen ole ”uskonnon levittämistä”.

Hyvin suurella osalla vihreistä on sivistyksen puolesta huomattavasti paremmat edellytykset käsitellä monimutkaisia ja monitieteisiä ympäristökysymyksiä kuin sinulla sen joskus 70-luvulla hankkimasi kemian kanditutkintosi pohjalta.

Esimerkiksi Vihreiden eduskuntaryhmässä on kolme insinööriä ja kaksi biologia. Siis kolmasosalla tekniikan ja luonnontieteen tutkinto, mikäs on tilanne muissa puolueissa? Puolueella on myös tieteen ja teknologian alan oma järjestö, Viite, joka tuottaa puolueen keskusteluihin ja päätöksentekoon aktiivisesti pohjatietoa. Onko muilla puolueilla mitään vastaavaa?

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kommentoija Esa Mäkinenhän minulla juuri olikin tuolla edellä mielessä, esimerkkivihreänä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Sinua selvästi harmittaa, kun olen täällä useasti paljastanut sinut ja muita, mm. saarnaaja Ollilan valetieteilijöiksi ja huijareiksi, kun yritätte valheellisesti esiintyä asiantuntijoina ilmastonmuutosasioissa.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin mutta miksi vaadit nimenomaan pelkästään vihreiltä tuota luonnontieteellistä koulutusta, mutta muilta et? Onko sinulla esimerkiksi itselläsi sellaista?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jääskeläinen taitaa kaivaa itselleen kuoppaa näillä koulutustasokyselyillään. Onhan tiedossa, että vihreiden kannattajien keskuudessa korkeakoulututettujen osuus on suurin ja perussuomalaisten pienin.

https://journal.fi/tt/article/download/52744/16431/

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #12

Tämähän tässä ihmetyttääkin, että luonnontieteellinen sivistys on niin vähäistä juuri Vihreissä, vaikka luulisi asian olevan päinvastoin. Puheenvuorostakin löytyy lukuisia vihreitä blogisteja, jotka ovat lukiossa suorittaneet joitain kursseja ja siinäpä se luonnontieteellinen koulusivistys sitten onkin.
Listaapa vihreistä tuntemasi kemistit. En ole havainnut itse ensimmäistkään, vaan pikemmin tullut mieleen, että vihreillä on myrkkykammo.

Lisäys: Vihreiden "ilmastoasiantuntijana" esiintyneeltä Oras Tynkkyseltä puuttuu muuten täysin luonnontieteellinen akateeminen sivistys. Repikääpä siitä.
https://www.vihrealanka.fi/node/493

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #13

Et nyt näköjään minulle edes vastaile mutta kysyn silti: Mihin ylipäätänsä perustat väitteesi, että vihreissä on muihin verrattuna vähemmän "luonnontieteellistä sivistystä?

Pätevöittääkö kemistin koulutus mielestäsi arvioimaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä asioita enemmän kuin esim fysiikan opinnot?

Ja lisäykseesi: tuskin Tynkkynen tekee ilmatieteellistä tutkimusta joten en tiedä miksi alan koulutus olisi hänen työssään niin oleellista. Vastaavasti ihmettelen mikä tämän blogin sanomassa oli sellasta joka olisi vaatinut luonnontieteellistä koulutusta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #14

Miten uskottavalta kommentoija Laaksosta kuulostaa ympäristöpuolue ilman luonnontieteellistä sivistystä? Siitä tässä nyt lähinnä on kyse, kun kyselen.

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso Vastaus kommenttiin #16

Paremmalta kun puolue, jolla ei ole luonnontieteellistä sivistystä eikä välitä myöskään ympäristöstä.

Tottakai sitä parempi on, mitä enemmän puolueista löytyy mitä tahansa sivistystä. Eivät vihreät yleensä kuitenkaan haasta esimerkiksi ilmastonmuutosasioissa (luonnontieteellisen alan) tutkijoiden kannanottoja toisin kuin esimerkiksi monet blogistit ja kommentoijat tällä palstalla. Eikö loogisempaa olisi vaatia näiltä kyseisiltä herroilta tutkintoja kuin esimerkiksi tämän blogin kirjoittajalta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #13

Ah, kysymys koskikin sitä, paljonko vihreissä on kemian kandidaatteja? Siitä minulla ei ole aavistustakaan.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos mennään itse vertailuun, niin siihenhän sisältyy rinnastus, jonka todenperäisyydestä ei ole näyttöä.
Lyijy-yhdistettä edeltävä oktaanilisäaine oli etanoli, joka on nyt jälleen käytössä ainakin Kaliforniassa. Voi olla Suomessakin, mutta Neste ei tuo reseptiään kovin helposti esille. Eli että käyttääkö jotain muutakin kuin etanolia oktaaniarvonsa kohottamiseen.
Lyijy-yhdisteen lisääminen bensiiniin oli ympäristörikos, jossa todellakin taisi toteutua kommentoija Kejon esilletuoma taloudellinen kannattavuus. Onhan etanolin valmistus lähes kaikkien osamaa taito, mutta lyijytetraetyyli vaatii ammattitaitoa. Korkea teknologia oli tässäkin suojaamassa taloudellisia etuja.

Kun ottaa huomioon, että vihreidenkin pääosin kannatama EU:n ilmastopolitiikka on keskittynyt CO2-päästöjen vähetämiseen ja on sitten globaalisti lisännyt niitä, niin täytyy ainakin toivoa, että pahimmat vaihtoehdot eivät toteudu.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nakutuksenkestävyyttä voi parantaa niinkin helposti saatavilla olevalla aineella kuin vedellä. Sitähän on harrastettu toisen maailmansodan ajoilta asti, mutta ilmeisesti vasta nyt Bosch ja BMW ovat ottaneet menetelmän sarjatuotantoautossa käyttöön. Saab tarjosi kyllä optiona 99 turboon.

https://www.bmw-m.com/en/topics/magazine-article-p...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Taisivat lyijyn haitat olla tiedossa jo 1920-luvulla, jolloin lisäainetta valmistavissa tehtaissa alkoi kuolla ihmisiä.

Esim tuolta:

https://www.bbc.com/news/business-40593353

"the lab where it was developed was known as "the loony gas building".

The first production line in Ohio had already been shut down after two deaths. A third plant elsewhere in New Jersey had also seen fatalities. Workers kept hallucinating insects - the lab was known as "the house of butterflies".

Pittsburgin yliopiston jutusta saa käsityksen, että 17 tehdastyöntekijää olisi kuollut melko lyhyessä ajassa. Ainakin jonkinlainen "syytä epäillä" kynnys aineen myrkyllisyydestä on siis varmasti ylittynyt jo ennen 1920-luvun puoltaväliä. Jos tätä haluaa verrata ilmastonmuutokseen, niin toimenpiteitä olisi mahdollisesti odotettavissa 2080-2090-luvulla.

https://www.pittmed.health.pitt.edu/story/houses-b...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kyllä on suhteellisuuden taju aivan pihalla jos kuvittelee, että ilmastonmuutos asia on hoidettavissa polttoaineen lisäaineen vaihtoon verrattavalla teolla.

Käyttäjän SakariKouti kuva
Sakari Kouti

Viimeisessä kappaleessani yritin tuoda esiin (ehkä turhan suppeasti), että kyseessä ovat suuruudeltaan täysin eri mittakaavan asiat. Ilmastonmuutos vaikuttaa ja varsinkin tulee vaikuttamaan suunnilleen kaikkeen ihmisten ja ihmisyhteisöjen toimintaan.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Miksi edes rinnastaa asioita, jotka ei ole mitenkään verrattavissa toisiinsa.

En siksi ymmärrä koko blogiasi.

Lisäksi lyijytetraetyyliä ei tarvita enää, koska polttomoottorien pakoventtiilit on kehittyneet materiaalivalinnoilla. Pakoventtiilit upposivat valurauta venttiilikansiin ilman lyijyn tuomaa suojaa ja aiheuttivat jatkuvaa säätö tarvetta ja jopa moottori vaurioita.

Lisäksi katalysaattorit eivät kestäisi lyijyä. Oktaanin nosto onnistuu muutenkin helposti.

Toimituksen poiminnat