Sakari Kouti Tolkun vihreä

Ladattavan hybridiauton ylistyslaulu

  • Ladattavan hybridiauton ylistyslaulu

Henkilöautoliikenne on alkanut hiljalleen sähköistyä.

Täyssähköautot ovat toistaiseksi perinteistä autoa kalliimpia ja mm. sen vuoksi vielä harvinaisia. Ostoa harkitsevan täytyy myös arvuutella, että pärjäisikö hän 200 kilometrin kantamalla, vai pitäisikö ostaa 350 km tai 500 km malli. Suuremmassa mittakaavassa ongelma on myös, että paljonko akkuja saadaan globaalisti tuotettua, ja täyssähköautojen saatavuus Suomeen asti onkin vähäistä.

Ladattavat hybridiautot eli ”plugarit” ovat sen sijaan hyvä ratkaisu, ainakin seuraavien kymmenen vuoden siirtymäkaudeksi. Sähköllä pääsee esimerkiksi 50 kilometriä, jonka jälkeen jatketaan bensiinimoottorilla. Plugaritkin ovat tosin perinteistä autoa kalliimpia.

Plugarissa on seuraavat edut perinteiseen autoon ja/tai täyssähköautoon verrattuna:

  • Jos päivittäinen ajomatka on 50 km, niin seitsemän litraa satasella syövän perinteisen auton bensat maksavat vuodessa 1850 e (18250 km x 7 x 1,45 / 100), mutta sähkö vain 400 e (jos 8,5 kWh:lla pääsee 50 km ja 1 kWh maksaa 13 snt).
  • Jos plugarin päästölukema on esimerkiksi 29 gCO2/km, niin alle 80 gramman bussikaistoja tai vihreitä parkkiruutuja voi huoleti käyttää.
  • Kun akkujen tarvitsee riittää vain 50 kilometriä esimerkiksi 500:n sijaan, akkuja riittää kymmenkertaiseen määrään autoja täyssähköautoihin verrattuna.
  • Plugarin ostajan ei tarvitse samalla tavalla miettiä kantamaa tai varautua kenties kerran vuodessa tarvittavaan pitkään matkaan, kuin täyssähköauton ostajan. Akut voi huolettomasti mitoittaa niin, että ne riittävät enimmäkseen päivittäisiin matkoihin, esimerkiksi tuo 50 km. Sitten jos välillä päivän työmatkaan tulee ylimääräisiä mutkia tai pitää ajaa kaupungista toiseen, jatketaan sähkön loppuessa sulavasti bensiinillä.
  • Sähkön loppuminen ei koskaan haittaa, esimerkiksi tilanteessa että kylpylän molemmat latauspisteet ovat varattuina. Lisäksi julkisia latauspisteitä on vielä harvassa, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
  • Perinteiseen autoon verrattuna plugarissa on lisäpainoa luultavasti alle 100 kg, kun täyssähköautossa saattaa olla 400 kg. Jos tuota isoa painoa tarvitaan vain kerran-pari vuodessa, vie sen päivittäinen mukana kuljettaminen turhaan paljon energiaa.
  • Täyssähköauton akkujen valmistuksen ilmastopäästöt kyseinen auto on säästänyt takaisin keskimäärin 30.000 kilometrin ajon jälkeen. Jos plugarin akku on kymmenen kertaa pienempi, on tuo takaisinsäästökin jo 3.000 sähköllä ajetun kilometrin kohdalla. Lukua tosin nostaa, kun mukaan täytyy rakentaa myös polttomoottori.
  • Plugarin ”pienen” ajoakun täyteen lataus on kevyempi operaatio kuin täyssähköautossa. Tavallisesta suko-pistokkeesta 8 A virralla akun saa täyteen muutamassa tunnissa, joten taloyhtiöissä asuville latausmahdollisuuden järjestäminen on täyssähköautoja helpompaa.
  • Plugarin ajoakkujen latausteho on useimmissa malleissa pieni, mikä parantaa niiden kestoikää.
  • Plugarin (sähkö + bensiini) vuotuinen ”diesel-vero” (eli käyttövoimavero) on vain kolmanneksen täyssähköauton diesel-verosta. Perinteisen diesel-auton vero on 11 kertaa suurempi ja sähkö + diesel -plugarinkin kymmenen kertaa suurempi. Plugarista pitää tosin maksaa myös CO2-päästöihin perustuvaa ajoneuvoveroa, toisin kuin täyssähköautoista.
  • Plugarista oston yhteydessä maksettava autovero on melkein yhtä pieni kuin täyssähköautossa, esimerkiksi 3,2 % vs. 2,7 %. Perinteisessä keskipäästöisessä autossa tämä on 10 % ja paljon kuluttavissa autoissa kymmeniä prosentteja. Vanha virsi siitä, että autovero turhaan nostaa lisävarusteiden hintaa, menettää siis merkityksensä, jos tuo vero on kolmisen prosenttia.
  • Plugarilla on luontaista ajaa säästäväisesti, koska sähköä riittää vain ”pieneen” matkaan ja auton mittaristo näyttää kulutustiedot monipuolisesti. Tämä on toki mahdollista myös perinteisellä autolla ja täyssähköautolla, mutta niissä kulkuenergiaa on niin paljon, ettei säästäväistä ajoa tule usein mietittyä. Muutoin plugarin ja täyssähköauton sähkönkulutuksessa ei ole selkeää voittajaa. Plugarin pienempi paino säästää vähän, mutta vaihteisto taas lisätä kulutusta.
  • Akkujen kestoikä on kiistanalainen aihe. Aikaa myöten ne väsyvät, vaikka Suomessakin on taksi-Teslalla ajettu yli 400.000 kilometriä. Mikäli kantama tulevina vuosina pienenee, tämä ei plugareissa niin paljoa haittaa, koska aina pääsee kuitenkin bensiinillä. Tai mikäli akut päättää joskus aikanaan uusia, ne pienen kokonsa vuoksi ovat halvemmat kuin täyssähköautossa. Ajoakkujen takuu on usein kahdeksan vuotta.

Plugarin hyöty on toki suurimmillaan nimenomaan silloin, kun päivittäinen ajomatka on alle sähkökantaman, tai korkeintaan vähän yli, ja toki myös pyrkii ajamaan sähköllä. Jos toimii piirimyyjänä Pohjois-Savossa ja ajaa päivittäin 300 km, on plugarin hyöty melko pieni.

Plugariin liittyy myös huonoja puolia:

  • Plugariin on täytynyt rakentaa sekä sähkö- että polttomoottori ja näiden välinen yhteys.
  • Pienistä ajoakuista johtuen plugarin matkustamoa ei mallista riippuen pysty lämmittämään sähköllä. Niinpä tällöin talvella pitäisi pyörittää bensamoottoria tai ajaa parta ja ehkä ikkunatkin huurussa. Bensamoottori kyllä samalla lataa akkuja, eli käyttö ei ole pelkkään lämmittämiseen, ja toki voi käyttää myös perinteisiä sähköllä toimivia moottori- ja sisätilalämmittimiä. Joissain malleissa tämä on integroitu, eli samalla kun ajoakkuja parkissa ladataan, puhalletaan myös lämmintä ilmaa matkustamoon. Lämmitysongelma ratkeaa myös, jos plugarissa on esimerkiksi 100 kilometrin akut ja lämpöpumppu. Tällöin talvella osa akkujen sähköstä voidaan käyttää matkustamon lämmittämiseen, ja lämpöpumpun ansiosta hyvin energiatehokkaasti. Matkakilometrejäkin riittää tämän jälkeen vielä hyvin.
  • Koska sähköllä pääsee vain esimerkiksi 50 kilometriä ja täyteen lataus vie yleensä vähintään 2,5 tuntia, ei kaupunkien välisiä matkoja tai mökkimatkoja sähköllä enimmäkseen pääse. Toisaalta jos niitä on vain pieni osuus ajoista, niin haittakin on pieni.
  • Polttomoottorille tarvitaan perinteisiä huoltoja ja öljynvaihtoja.
  • Vetokoukku ja rekisteriotteeseen merkitty sallittu vetomassa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Plugareilla tilanne on kuitenkin täyssähköautoja parempi. Lisäksi asuntovaunun tai veneen perässä vetämisen aiheuttama kantaman pieneneminen ei plugareilla haittaa.
  • On joko etu tai haitta, että kun perinteisellä autolla esimerkiksi Espoosta käsin Helsingissä käyminen maksaa suunnilleen saman kuin julkisilla, niin plugarilla (ja täyssähköllä) kustannus on murto-osa julkisen liikenteen lippuhinnasta. Tämä siis ajaa oman auton käyttöön julkisen liikenteen sijaan.
  • Koska plugarin akut ovat täyssähköauton akkuja pienemmät, niitä todennäköisemmin ladataan enemmän ”nollasta täyteen” (joskaan auto ei anna varauksen mennä kovin lähelle nollaa). Tämä saattaa vanhentaa plugarin akkuja nopeammin kuin täyssähköauton, vaikka pieni latausvirta kohteleekin niitä lempeästi.

Plugarin edut ovat huomattavasti suuremmat kuin haitat. Lisäksi jos ajaa valtaosin sähköllä, niin plugarin käyttö on iso ilmastoteko perinteiseen autoon verrattuna. Hinta- ja kustannuspuoli jää sitten vielä itselle arvioitavaksi.

Toisaalta kannattaa muistaa, että saavutettu sähköajon kantama on pienempi kuin esitteessä luvattu. Sähkön loppuessa mennään perinteisen auton tapaan bensalla ja päästöjä tuottaen (toisin kuin täyssähköautolla). Niinpä jotta valtaosa omasta ajosta olisi oikeasti sähköllä, täytyy asia pitää mielessä automallia valittaessa.

Varsinaisten plugarien lisäksi on joitain sellaisia täyssähköautoja, joissa on bensiinikäyttöinen generaattori lataamaan akkuja tarvittaessa. Näin kantama kasvaa tai vähintään pääsee aina seuraavalle latausasemalle. Pitkällä tähtäimellä täyssähköautot saattavat saada sähkönsä akkujen sijaan vedystä polttokennoilla.

Suomen mittakaavassa ja globaalissa mittakaavassa liikenteen päästöjä saadaan tehokkaammin alas, kun yksittäisten innokkaiden intiaanien ohella massat siirtyvät päästöttömään liikenteeseen. Tämä on lähivuosina helpompaa plugarien kuin täyssähköautojen avulla. Toki joukkoliikenne, pyöräily ja kevyet sähköiset henkilöliikuttimet auttavat myös, samoin Suomessa ehkä jossain määrien autojen konversiot biokaasuun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Mä laskin tossa yhtenä päivänä että jos kaikki tällähetkellä tunnetut litium varannot (joita ei kaikkia voida hyödyntää) käytettäisiin sähköautojen akkuihin, siitä riittäisi noin miljardiin akkuun. Se on kutakuinkin nyt olemassaolevien henkilöautojen määrä. Ennustetaan että vuoteen 2050 mennessä autoja olisi 2,5 mrd.

Todellinen pullonkaula taitaa vielä olla koboltin kanssa..

Eikä kaikkea litiumia tietenkään voi autoihin käyttää. Eli en usko että autokantaa voidaan ikinä täysin sähköistää tai niiden määrä ei ainakaan voi kasvaa.

Litiumia ei myöskään tällä hetkellä saada akkukäyttöön riittävän puhtaana kierrätettyä, joka on tietenkin älytön ongelma samaan aikaan kun niitä pitäisi pystyä valmistamaan enemmän kuin koskaan aiemmin.

Itse olen ajatellut vaihtaa diesel Volkkarin plugari Volvoon.. V60 D6 plug-in hybridiin.. aika sopivaan hintaan saa alle 150tkm ajettuna. Yhdistetty EU kulutus jotain 3,5l luokkaa satkulla, noin 40-50 km pelkällä sähköllä, 4-veto ja kokonaistehoa noin 280hp. Ihan bueno farkku meidän talouden käyttöön.

Siitä oli joku koeajo jossa Hki - Kerava väli ajettu kulutuksella 0,5l/100km..

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tavallaan olet oikeassa. Ladattava hybridi on paras kompromissi, jos pitää tulla yhdellä autolla toimeen. Vähitellen tarjontaa alkaa olla jopa minun tarpeisiin, mutta kaksi käyttöön sopivaa autoa on edelleen kokonaistaloudellisempi kuin tehokas nelivetoinen ladattava hybridi, jolla voi vetää parin tonnin kärryjä.

Aikaisemmin Mitsulta löytyi ainoana Outlander PHEV. Vähitellen muitakin on tulossa. Ehkä joskus sorrun tuohon monimutkaisen tekniikan autoon. Todennäköisesti pidän edelleen yksinkertaisista ratkaisuista, joissa on vähemmän huollettavaa ja korjattavaa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Samaa mieltä hybridin järkevyydestä.

Toisella foorumilla oli keskustelun aiheena täys-sähköauton matka 25:n asteen pakkasessa Joensuusta Turkuun verrattuna Nissan Micralla tehtyyn matkaan.

Tein sinne alla olevan laskelman.

Mielelläni kuulisin, olenko ymmärtänyt jotain väärin tai tehnyt laskuvihreen. ( Edit : Tulikohan tehtyä " Freudilainen laspus" kun h ja r vaihtoinat paikkaa..)

"1. Google antaa matkan Joensuusta Turkuun 576 km , ajoaika 6h35 minuuttia.

2. Nissan Leaf:ssä on isohko pikalataus mahdollisuus eli 50 kW, esimerkiksi
Volkkarin E:llä 3,6 kW ja Renault Zoe 22 kW.

3. Leaf ilmoittaa teknisissä tiedoissaan " Pikalataus (50kW) 20% => 80% noin 60 minuuttia."

4. Leaf ilmoittaa toimintamatka normioloissa 270 km. Sekä Volkkarin E että Zoe menettävät toimintamatkastaan reilut 30 % " viileissä olosuhteissa" , Volkkarin laskuri ei tuntenut alle -10 asteen pakkasia. Uskallan olettaa, että myös Leaf menettää vähintään 30% toimintamatkastaan - 10 asteessa, joten otamme toimintamatkaksi 0,7 x 270 km = 189 km.

5. Lähdemme Joensuusta kohti Turkua Leafillä ajaen akun n. 20 %:iin eli n. 150 km ja toivomme löytävämme pikalatauspaikan ja toivomme tietenkin vielä että se on vapaa. Lataamme Leafin laskelman helpottamiseksi täyteen ,valistunut arvaus: latausaika nousee tunnista puoleentoistatuntiin.

6. Seuraava lataus 150 km ..jne.. latauksia tulee yhteensä kolme , akku lähes tyhjä Turkuun tultaessa.

7. Latausaika 3 x 1,5 h = 4,5 tuntia ( olettaen, että latauspaikat ovat olleet vapaina).

8. Matkan hinta : kotilataus 7,5h x 6,6kW x 10c/kWh = 4,95€
.........................matkalataus 4,5h x 60min x 20c/min = 54,00€
..............................................................yht. 58,95€
.
9.Nissan Micra ilmoittaa kulutuksekseen 6l/100 km .
Matka Joensuusta Turkuun kustannukset 576km x 6l/100km x 1,4€/l = 48,40 € "

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kas kun et saman tien ajanut Turusta Murmanskiin niin olisit saanut pöyristyä vielä pahemmin.

Virhe tulee siitä, että Nissan Leafia ei ole tarkoitettu 600 km:n siirtymiin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kalevi Hyvä : kuten yritin ilmaista - nähtävästi vajavaisesti- laskin matkan Joensuusta Turkuun , koska sitä kysyttiin :

http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267006-s...

"Virhe tulee siitä, että Nissan Leafia ei ole tarkoitettu 600 km:n siirtymiin."

Nyt olen hieman ymmälläni : Aatetoverisi tässä käsittääkseni julistaa juuri päinvastaista :

http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267006-s...

Mutta itse laskelmasta : oliko siinä mitään huomautettavaa ?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #5

Jos tarvitset autoa 600 km siirtymiin, älä osta sähköautoa. Montako kertaa tämäkin asia pitää tällä palstalla toistaa?

Perusasia: insinööri suunnittelee tuotteen johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tuotteen saa tietenkin tarkoitushakuisesti näyttämään kehnolta, jos sen vie olosuhteisiin, johon sitä ei ole suunniteltu. Kalleinkin vasara toimii surkeasti jos pitää kiinnittää ruuveja.

Leafin tyyppisen auton pikalatauksen ensisijainen käyttötarkoitus ei ole, että autoa ladattaisiin jossain perähikiän ABC:lla, kuljettaja samalla peukaloita pyörittäen. Sensijaan ominaisuus on erittäin hyvä, kun puhutaan esimerkiksi yritysten yhteyskäyttöautoista. Meilläpäin bussikuskit käyttävät noita siirtyäkseen paikkaan jossa ajovuoro vaihtuu.

Laskelmasi osoittaa sen, että sähkön käyttö tulee kalliiksi, jos ostaa kallista sähköä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #7

" Jos tarvitset autoa 600 km siirtymiin, älä osta sähköautoa. Montako kertaa tämäkin asia pitää tällä palstalla toistaa?"

Tästä olemme samaa mieltä : http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #5

En oikein usko, että Micralle riittää 6l/100km maantieajossa -25 asteen pakkasessa.

Sähköautoilusta kaikenlaisissa olosuhteissa voit lukea vaikka näistä blogeista:
http://blogi.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoilev... Mm. Mökkireissuja ja testailuja
http://viherautoilua.blogspot.com Mm. pari norjanreissua Hyundai Ioniqilla

Sieltä sähköautoilun realismia ennakkoluulojen tilalle. Miksi muuten ”sähköasiantuntijana” et vieläkään tiedä (laskelmasi 2. kohta), mitä pikalataus tarkoittaa? Se on tasavirralla lataamista suoraan akkuun, yleensä 50kW teholla.

Kommenttina laskelmiisi tässä tiedot omasta vähän pitemmästä reissustani viime viikon -15 asteen molemmilla puolilla pyörineessä pakkasessa: Kolmen hengen porukalla kävimme päiväseltään sukuloimassa Vakka-Suomessa. Autona Renault Zoe, jossa ei ole tasavirta-pikalatausta, mutta tehokas 22kW vaihtovirtalaturi. Ajoimme Sipoosta Saloon, siellä tunnin tauko taidemuseossa ja auto latauksessa. Sitten ajoimme Uuteenkaupunkiin. Auto ilmaiseen lataukseen ja kyläilemään. Illalla ajoimme Laitilan kautta Turkuun ja siellä oli seuraava reissun kohde. Auto sai taas latausta. Lähdimme täydellä akulla kotia kohti ja pääsimme ihan hyvin, tosin viime kilometrejä vietiin, Keravalle. Kauppareissulle ja auto siksi aikaa lataukseen. Sen kummemmin ei odoteltu, koska oli jo myöhä, joten kotiinpäin vain. Auto oli saanut 34km edestä latausta. Matkaa tuli yhteensä 576km ja ajotietokoneen mukaan sähköä kului 104kWh. Keskikulutus siis alle 20kWh/100km. Keskinopeus 78km/h.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #11

Pakkanen ei nosta polttoaineen kulutusta, päinvastoin. Sen sijaan ilman- ja vierintävastus kasvavat ja nostavat energian tarvetta myös sähköautossa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #12

Heh, kas vain, oikea autotietäjä. Fysiikan lait koskevat suomalaisen autoäijänkin kulkinetta, vaikka kuinka sinnikkäästi muuta uskoisi.
Kylmänä ilma on tiheämpää, eli sen läpi ajaminen on ’raskaampaa työtä’ eli vaatii enemmän energiaa. Talvirenkaiden vierintävastuskin on varmasti ihan muuta kuin mitä Micran esitteen tekijät ovat ajatelleet. Ja eiköhän se Micran lämmityslaitteen sähkövastus hehku aika punaisena -25 ajokelissä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kalevi Hyvä , uskallanko kysyä, mikä nykyisistä täys-sähköautoista on Sinun mielestäsi käyttökelpoinen pitkillä siirtymämatkoilla ?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Näköjään ministeri Mykkästä ei ole vielä saavuttanut tuo tieto Nissan Leafin käyttökelvottomuudesta pitkillä taipaleilla :

https://www.verkkouutiset.fi/kokoomukselta-tie-paa...

" Meidän perheen oma auto vaihdettiin viisi vuotta sitten Nissan Leafiin, jossa on vain sähkömoottori. Silläkin käydään vähän väliä maalla. On se käynyt Ylläkselläkin."

Ja käsittääkseni matka on tehty 22 kWh akustolla, nykyisessähän - josta laskelmat tein- on 40 kWh:n akusto.

Täytyy nostaa hattua kirkasotsaiselle ministerillemme : todellista pioneerihenkeä, olisi mielenkiintoista tietää ,kuinka monta päivää reissu on kestänyt . Hesasta Ylläkselle tulee n. 1000km.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #9

Autojunalla pääsee Kolariin asti. Ei tuhatta kilometriä ole järkevää itse ajaa millään autolla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #10

Tiedän , kokeiltu useampaan kertaan...

Matti Räsänen

Jokin ei täsmää jos tarkastelee kulutuksen kautta:
Kulutus esim. 30kWh/100km
Matka 576km
Sähkö 0,20€/kWh
30kWh/100km x 576km x 0,20€/kWh = 34,56€

Matti Räsänen

Jokin ei laskelmassa täsmää kun laskee kustannuksen kulutuksen ja matkan pituuden kautta:
Sähköauton kulutus esim. 30kWh/100km.
Matka 576km.
30kWh x 576/100 km x 0,2 c/kWh = 34,56€

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Sori Matti, huomasin kommenttisi vasta nyt.

Pikalatausasemilla laskutus on pääsääntöisesti aikaperusteinen ( 20-25c/min) ei siis kWh-perusteinen.

Nissan Leaf ilmoittaa " Pikalataus (50kW) 20% => 80% noin 60 minuuttia." => 20% = 8kWh ja 80% = 32 kWh eli tunnin pikalataus 50kW:n pikalaturilla ei siirrä Leafin akkuun 50kWh energiaa vaan 32kWh-8kWh = 24kWh.

Jollei auennut,mielelläni selitän lisää..

Edit : Pieni selvennys : Tunti 50kWh pikalatauksessa maksaa siis 60min x 0,2€/min = 12€ => saadaan siis 24 kWh energiaa , joka maksaa 12€/24kWh = 50c/kWh.

..edit : Kannattaisikohan liittää joku ´rippikuva´ profiiliin , nyt näyttää siltä, että kuvattomat kommentit eivät lähetä ilmoitusta kommentoijille ??

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Laske sinä asioita tuntemattomana mitä lasket, eiköhän kuitenkin kannattaisi joltakin Leaf-kuskilta kysyä, mikä on todellisuuden ja nettisivujen suhde.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Huh, huh..käytin laskelmissa auton valmistajien antamia lukuja .

https://www-europe.nissan-cdn.net/content/dam/Niss...

Tarkoittaako Opettaja , että auton valmistajat antaessaan tuotteidensa teknisiä tietoja tietoisesti vääristelevät niitä itselleen epäsuotaisaan suuntaan?

Toimituksen poiminnat