Sakari Kouti Tolkun vihreä

Maapallon ylikulutus ja valtionvelka

  • MTV-uutisten talouden ja politiikan päällikkö Jussi Kärki esittelee Suomen julkisen velan kasvua. Olemmeko Italian tiellä?
    MTV-uutisten talouden ja politiikan päällikkö Jussi Kärki esittelee Suomen julkisen velan kasvua. Olemmeko Italian tiellä?
  • Vuonna 2009 valtion tulot romahtivat, mutta menot jatkoivat kasvuaan ja tasaantuivat vasta neljä vuotta myöhemmin.
    Vuonna 2009 valtion tulot romahtivat, mutta menot jatkoivat kasvuaan ja tasaantuivat vasta neljä vuotta myöhemmin.

Nykypolvemme aiheuttaa kolmenlaisia ympäristöongelmia tuleville sukupolville:

  • Ilmastonmuutos, josta seuraa mm. merenpinnan nousua ja tukalampia elinoloja.
  • Elonkirjon eli luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin köyhtyminen. Kyse ei ole yksittäisen koppakuoriaisen suojelusta, vaan siitä, että ihmiskunta kuitenkin elää ympäristönsä varassa. Siis ympäristön köyhtyessä köyhtyy elämä, pahimmillaan katastrofien ka
  • Maapallon resurssien ylikulutus, eli riittääkö niitä pitkällä tähtäimellä.

Nuo kolme asiaa kietoutuvat myös toisiinsa, ja yhteistä niille siis on se, että nykypolvi elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Vastaava asia on Suomen valtionvelan kanssa. Jos tänä päivänä jatkuvasti kulutamme enemmän kuin tienaamme, niin kertyvä valtionvelka jää tulevien sukupolvien kontolle. Kestävyysvaje ja talouden tasapainottaminen ovat siksi erittäin keskeisiä.

Toki tasapainottamista voi tehdä fiksummin tai tyhmemmin ja pehmeämmin tai kovemmin. Oheisessa kuvassa tulojen ja menojen kuilu repesi vuonna 2009, kun finanssikriisi ja muut Suomen vaikeudet (mm. Nokia) alkoivat. Menot jatkoivat silloin kasvuaan, koska työttömyys- ja sosiaalimenot yhtäkkiä kasvoivat, ja valtion tulee kuitenkin huolehtia kansalaisten sosiaaliturvasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Muuten ihan hyvä kirjoitus mutta valtionvelka on eri juttu.
Valtionvelka on setelinpainantaa, joka on annettu yksityisten pankkien hoidettavaksi. Valtionvelkaa ei ole tarkoitettukaan maksettavaksi

Suosittelen Ville Iivarisen kirjaa:

RAHA mitä se on ja mitä sen tulisi olla.

Käyttäjän kuolimonpaimensaaresta kuva
Arto Bäcklund

Samaa mieltä Leo Miralan kanssa.

Valtioiden velat ajateltiin yleisesti vielä noin 40 vuotta sitten velaksi, joka maksetaan takaisin. Nyt valtioiden velkojen rooli globaalissa taloudessa on täysin toinen.

Valtioiden veloilla on ohjausvaikutus ja hallintavaikutus. Velkainstrumentin käyttö perustuu pääosin immateriaalisen uhkaan ja kiristykseen, sekä reaalisiin toimiin velan koron avulla. Hallinta hoidetaan velkojia edustavien luottoluokitusyritysten, kuten Moody's ja Fitch ohjauksella ja usein Kansainvälisen valuuttarahaston avustuksella. Näin mm. Suomen talouspolitiikkaa ja muutakin politiikkaa, kuten asehankintoja voidaan ohjailla. Kreikka on yksi "puhdasoppinen" viimeaikojen esimerkki velkaan perustuvasta globaalista vallankäytöstä.

Toisaalta valtioiden veloilla on merkitystä yksittäisten valtioiden talouksiin, lähinnä julkisen sektorin rahoitukseen. Toki osa uusista lainapääomista valuu mm. yritystukina muualle, sekä yksityisen kulutuksen kautta kiertoon ja näin osin muuttuen osaksi reaalitaloutta.

Kuten vaikkapa viime vuosien voimakas EKP:n setelirahoitus ilman mitään reaalisia takuita ( miljardeja kuukausittain ) osoittaa, globaali maailmantalous on siirtymässä yhä lähemmäs puhdasta virtuaalitaloutta. Varsinaiset reaaliset lainojen vakuudet ovat yhä enemmän siirtymässä historiaan ja tilalle ovat tulossa vaikkapa erilaiset pakottavat vapaakauppasopimukset yritysmaailman ehdoilla ja muu sopimuksellinen toiminta, kuten kaivosoikeudet, tai asehankinnat. Lisäksi on oltava luottamus. Kysymys luottamuksesta tässä yhteydessä on toisen jutun aihe, mutta se on nähtävä osana virtuaalivakuuspaketteja. Siinä mielessä blogisti on oikeassa, että valtionvelka välineenä välillisesti riistää elonkehää.

Voiko maailmantalouden rahoituksen muuttuminen jatkua nykyiseen, virtuaaliseen suuntaan vielä pitkään, jää nähtäväksi. Isoista "kuplista" ei enää niinkään tässä kontekstissa puhuta. Sen sijaan kuplista vielä puhutaan muun muassa Kiinan asusuntomarkkinan rahoituksen osalta. Selvää kuitenkin on jo nyt, että meidän päiviimme asti jatkunut taloudellisten konjunktuurien maaailmanlaajuinen, syklinen vaihtelu on nopeasti muuttamassa muotoaan kaikilta osiltaan. Myös sen vähäisen ennustettavuuden osalta, jota aiemmin oli. Tämä on haastavaa ja merkityksellistä Suomenkin taloudelle.

Uskonkin, että maailmantalouden virtualisoituminen on, jopa luonnollisena pidettävä välivaihe, siirryttäessä maaplaneetan resursseihin perustuvasta rajattoman kasvun talouspolitiikasta negatiivisen talouskasvun politiikkaan. Luonnonlakien mukaisesti niin tulee käymään. Joko hallitusti, hallitsemattomasti. Vakavan leikillisesti voisi tähän loppuun sanoa, että sähköllä on suurin rooli lajimme historiassa tulevaisuudessa. Nollat ja ykköset vaativat sähköä.

Juha Manninen

> Ilmastonmuutos, josta seuraa mm. merenpinnan nousua ja tukalampia elinoloja.

Ihmisen aiheuttama katastrofaalinen ilmaston lämpiäminen on valhe ja huijaus.
Muut ympäristöongelmat ovat kyllä todellisia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luojan luonto kyllä elää kaavalla geeni x ympäristö= tulos ja tämä kaava tehään genetiikan ja ekologian avulla eli sukupuutot ovat normaalia luonnon elämää ja muutokset luonnossa. Ihmisen on turha vaatia, että samat lajit eläisi ikuisesti luonnossa. Silti kannattaa kerätä muovit meristä pois ja lisätä metsiä ja päästöjä vähentää. Iso Kirja käski tehä parannuksen ja varjellakin luontoa toimeentulon ohella

Toimituksen poiminnat