Sakari Kouti Tolkun vihreä

Veroreformi, perustulo ja maakunnat

  • Sininen viiva kuvaa tilannetta ilman mitään veroja, (4000 e brutto => 4000 e käteen). Punainen ja vihreä ovat verojen jälkeisiä.
    Sininen viiva kuvaa tilannetta ilman mitään veroja, (4000 e brutto => 4000 e käteen). Punainen ja vihreä ovat verojen jälkeisiä.
  • Nykyjärjestelmän pirstaleisuutta kuvastaa mm. vihreällä merkityn marginaaliveroprosentin siksak-muoto.
    Nykyjärjestelmän pirstaleisuutta kuvastaa mm. vihreällä merkityn marginaaliveroprosentin siksak-muoto.

Suomalainen tuloverotus ja sosiaaliturva ovat tunnetusti melkoinen tilkkutäkki. Meillä on kuitenkin meneillään pari megatrendiä, jotka antavat hyvän tilaisuuden luoda tilalle uusi selkeämpi järjestelmä. Siinä sivussa syntyvät maakunnat, otetaan perustulo käyttöön ja valtion sekä kuntien välinen verojen ja maksujen jako uudistuu.

Tilkkutäkin osia ovat mm. neljä viran puolesta tehtävää verovähennystä: tulonhankkimisvähennys, ansiotulovähennys, työtulovähennys ja perusvähennys, sekä neljä isoa sosiaalietuutta: työmarkkinatuki, peruspäiväraha, sairauspäiväraha ja vanhempainpäiväraha.

Megatrendien ratkaisuksi maakunnat ja perustulo

Ensimmäinen megatrendi on väestön ikärakenteen muutos ja muuttoliike. Vanhusten lukumäärä ja osuus ovat kasvussa. Helsingin seudun ulkopuolella yli 65-vuotiaiden suhde työikäisiin on nousemassa 40 prosentista 60 prosenttiin seuraavien 30 vuoden aikana. Syntyvyys putoaa voimakkaasti. Sitä paikkaa lähinnä maahanmuutto, mutta siitäkin lähes puolet osuu Helsingin seudulle. Etelä-Karjalan liitto arvioi kuukausi sitten, että Kaakkois- ja Itä-Suomen työikäisten 15–64-vuotiaiden määrä voi laskea 20 vuodessa jopa 30 prosenttia. Maaseutu siis tyhjenee ja siellä verotulot vähenevät.

Manner-Suomen 18 maakunnasta 14:n väestömäärä on jo nyt pienempi kuin Espoon, saati sitten 20 vuoden päästä. Perustetaan siis maakuntahallinto muualle paitsi Uudellemaalle ja siirretään valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä näille maakunnille seuraavien 10–15 vuoden aikana. Näin saadaan yhdellä kertaa keskustan havittelema maakuntahallinto ja kokoomuksen havittelemat suurkunnat.

Muutoksen myötä kunnallisvero voidaan lopettaa ja tilalle tulee maakuntavero.

Toinen megatrendi on työelämän pirstaloituminen ja automatisaatio, minkä vuoksi tarvitaan perustulo. Tai käytännössä saman lopputuloksen tuo myös käänteinen tulovero. Siis kokoaikaista itsensä ja perheensä elättämiseen riittävää palkkatyötä ei jatkossa enää riitä kaikille, jolloin jatkuvuus tulee perustulon kautta.

Nettotulot nyt ja jatkossa

Oheisessa ylemmässä kuvassa sininen viiva kuvaa nettotuloja, jos mitään veroja ei olisi. Siis 4000 euron bruttotuloilla saisi 4000 euron nettotulot. Punainen viiva kuvaa nykyjärjestelmän nettotuloja*. Nollasta lähtiessä se kulkee ensin sinisen viivan päällä, kun kaikki tulot jäävät käteen. Hetken päästä punainen viiva loivenee, kun verot alkavat lohkaista osansa.

Saman kuvan vihreä viiva kuvaa nettotuloja Vihreiden perustulomallissa. Siinä on ensin 600 e perustulo pohjalla, jonka ylittävältä osalta veroprosentti on 39, ja 4000 e/kk ylittävältä osalta 49 %. Kyseinen taitepiste on merkitty punaisella ympyrällä.

Jos kuvassa liikutaan oikealta vasemmalle, vihreä ja punainen ovat ensin aika samat, mutta nollaa lähestyttäessä vihreä viiva jatkaakin viivasuoraan ja päätyy 600 euron kohdalle. Punainen viiva sen sijaan kaartaa kohti nollaa. Sen päälle kuitenkin jo nykyisinkin maksetaan erilaisia tukia, jotka eivät näy kuvassa.

Vihreä viiva on siis suora, lukuun ottamatta pientä käännöstä 4000 euron kohdalla, eikä olekaan mitään syytä, miksi sen pitäisi enemmän mutkitella.

Vihreiden perustulomalli kattaa 18-64-vuotiaat, muttei lapsilisiä tai eläkkeitä. Se myös jättäisi ansiosidonnaiset päivärahat perustulon ylittävältä osalta ennalleen.

Ylemmän kuvan vihreä viiva kuvaa lopputulosta keskimääräisellä kunnallisverolla ja tulkitsen että myös kirkollisverolla. Niinpä kun kunnallisvero tai jatkossa maakuntavero vaihtelee, vihreä viiva nousee hieman jyrkemmin tai loivemmin. Se kuitenkin aina lähtee 600 eurosta. Vastaava vaikutus on kirkollisveron olemassaololla ja määrällä.

Koska kuvan marginaaliveroprosentit ovat 39 ja 49, niin kalliimmassa maakunnassa saatetaan mennä myös yli 50 prosentin.

Onko muutos toteutettavissa

Perustulo ja maakunnat ovat erillisiä asioita, mutta kumpikin tarvitaan joka tapauksessa. Kumpikin myös mullistaa valtion ja kuntien välisen verojen ja maksujen jaon, joten parasta on suunnitella molemmat yhdessä.

Rahanjaossa on nykyisin monimutkaista kytkentää. Esimerkiksi työmarkkinatukea maksaa ensin pelkkä valtio, sitten kunta puolet ja myöhemmin kunta 70 %. Kuntaa siis motivoidaan hankkimaan työpaikka tuen kohteelle. Vastaavia kannustinmekanismeja tarvittaneen jatkossakin, mutta itse jakomalli on parasta tehdä puhtaalta pöydältä eikä vanhaa paikkailemalla.

Kun mietitään, miten verotulot jaetaan valtion ja kunnan/maakunnan välillä, täytyy valita, jaetaanko kunkin yksittäisin Seijan ja Villen maksamat verot, vai pelkästään miljardipotista tietty osa. Jälkimmäinen tapa on luultavasti parempi, koska se sallii vapaammin järkeväntasoiset verotulot kullekin maakunnalle. Silloin täytyy päättää mittarit ja laskukaavat, esimerkiksi väkimäärän, ikäjakauman, tulotason ja terveysindeksin vaikutus.

Rahanjaon laskutavan täytyy myös elää, kun siirtymäajalla kuntien tehtäviä siirretään maakunnille. Lisäksi laskutavan on syytä olla sellainen, että se kannustaa kuntia ja maakuntia hyvään taloudenpitoon.

Soten kanssa opittiin, että nykymaailmassa muutoksia on parempi tehdä pienin askelin. Vihreät esittääkin perustulon käyttöönottoa vaiheittain kahden vaalikauden aikana. Lisähyötynä on, että asiasta saadaan kokemuksia. Maakuntien käyttöönotto samoilla vaalikausilla ei varsinaisesti helpota urakkaa, mutta on toisaalta pakko tehdä.

Kunnilla on itsehallinto. Jos useimmat tehtävät siirretään maakunnille, ei itsehallinto ole niin paljoa jarruttamassa muutosta. Lisäksi nytkin jo valtio säätelee kuntien saamia veroja mm. yhteisöveron tilityksissä ja verovähennyksien kautta.

Vähennyksien vähentämistä

Viran puolesta tehtävillä verovähennyksillä on kaksi tarkoitusta: 1) ne säätävät veroasteikkoja kuten tekevät kunnallisverosta progressiivisen ja 2) suosivat tiettyä tulolajia kuten palkkaa suhteessa eläkkeeseen.

Ensimmäinen tarkoitus muuttuu uudessa mallissa turhaksi, koska mallissa on jo valmis asteikko. Lisäsäätö aiheuttaisi vain omituisia mutkia nettotulojen kuvaajaan, ja nykyisellään kaunis malli muuttuisi rumemmaksi. Jälkimmäinen tarkoitus voinee osittain säilyä.

Viran puolesta tehtävien eri vähennyksien kohtalo:

  • Tulonhankkimisvähennys joutaa pois. Nyt se annetaan kaikille palkkatuloja tarpeeksi saaville, jolloin se on käytännössä vain osa asteikkoa. Kyseessä on historian jäänne, eli aikanaan sen avulla voitiin vähentää verottajalle toimitettavien kuittien määrää. Tulonhankkimisvähennys hieman keventää palkkatulojen verotusta suhteessa eläkkeisiin, mikä on teoriassa oikein, koska palkkatyö aiheuttaa kuluja mutta eläkkeen saa kuluitta. Toisaalta reformissa asteikot kuitenkin muuttuvat ja eläkkeitä on muutenkin kuristettu.
  • Ansiotulovähennys pois edellisen vanavedessä. Logiikka on ollut, että suositaan palkkatuloja eläketulojen ja sosiaalietuuksien kustannuksella. Periaate on sinänsä jalo, mutta tämän vähennyksen voidaan katsoa olevan jo osa uutta asteikkoa ja siten turha. Eläkkeiden lisärankaisusta puhuttiin jo edellisessä kohdassa. Sosiaalietuuksia taas ei lisärankaistaisi, koska on parempi mennä suuntaan, jossa etuus jo alunperinkin on sen suuruinen, ettei verotuksessa enää tarvita lisäsäätöä.
  • Eläketulovähennys pois. Kun kaksi edellistä vähennystä rankaisee eläkeläisiä, niin tämä vähennys taas helpottaa heitä. Siis eri vähennykset vetävät eri suuntiin, joten selkeintä on poistaa molemmat. Tästä seuraa tarve arvioida uudistuksen vaikutus pienituloisiin eläkeläisiin ja tarvittaessa tehdä korjauksia.
  • Työtulovähennys pois vastaavasti kuin kaksi ensimmäistä.
  • Perusvähennys pois, koska uuden mallin perustulo/negatiivinen tulovero korvaa sen.
  • Opintorahavähennys voidaan poistaa, koska ylipäätään opintoraha tulee osaksi perustulomallia.
  • Merityötulovähennys on perusteltua säilyttää, jotta heitä ei ajeta pois Suomen verotuksen piiristä.
  • Invalidivähennys on perusteltua säilyttää invalidin vaikeamman elämän ja lisäkustannuksien vuoksi.
  • Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista nykyisin tehtävä vähennys jäisi pois. Sekin sisältyy jo uuteen veroasteikkoon.

Listasta jäävät siis jäljelle vain merityötulovähennys ja invalidivähennys. Toki myös kaikki itse vaadittavat vähennykset.

Edellä luetellut vähennysten poistamiset eivät tarkoita verotuksen kiristymistä, koska ne sisältyvät jo uuteen veroasteikkoon, mitä ylemmän kuvan vihreä viiva kuvaa.

 

 

* Punaisen viivan luvut ovat Veronmaksajien laskemia ja otettu sivulta https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit/. Mukana ovat valtion tulovero, keskimääräinen kunnallisvero 19,88 %, keskimääräinen kirkollisvero 1,39 %, yleisradiovero sekä sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksut. Toisin kuin Veronmaksajien sivulla mukana ei kuitenkaan ole työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja, koska niitä ei ole Vihreiden perustulomallissakaan. Vähennyksissä on otettu huomioon verottajan viran puolesta tekemät palkkatuloihin kohdistuvat vähennykset (perusvähennys, ansiotulovähennys, tulonhankkimisvähennys, työtulovähennys sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen vähennys). Vuositulo on 12,5 x kuukausipalkka, siis lomarahat mukana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat